Maanantai

"Kihomatoja liikkeellä", varoittaa lappu ovessa. Hyi ällö! Hetken aikaa mietin mennemmekö sisälle leikkipuiston perheaamuun. No, eihän lasta voi pussissakaan kasvattaa, ja ulkona ollaan jo oltu kelkkailemassa ja lunta lapioimassa. Ulkovaatteet pois ja lämmittelemään.

Poika seuraa isompia lapsia ja löytää varsinaisen aarreaitan, leluvaraston. Yksi kerrallaan syliini tyhjenee puoli varastoa. Suurin riemun aihe on kuitenkin leikkihella, ja Poika alkaa käristellä sillä muovista kanankoipea ja sämpylää. Leikkihetki päättyy yhteiseen lauluhetkeen, mikä saa Pojan polvet notkumaan. Leipuri Hiiva saa kiivaat räpylän läpsytykset.

Keskiviikko

Sade ropisee ja lumi sulaa. Onneksi eilen leikittiin paljon ulkona ja tänään voi suunnata perhekahvilaan. Sisällä on vielä rauhallista, eikä paikalla ole vielä isompia huligaaneja pienempiä kiusaamassa. Viimeksi niistä vauhdikkain oli pukeutunut Spidermaniksi. Pian leikkimään tulee myös Tyttö, Pojan muskarikaveri. Lapset tuijottelevat hetken toisiaan ja Tyttö vilkuttaa tervehdykseksi. Sitten he tutkivat yhdessä lelulaatikkoa.

Poika työntää kärryä ja kirmaa sen kanssa tuulikaappiin noin kolmekymmentä kertaa ja minä tietysti perässä. Ja joka kerta kun kiellän, Poika hymyilee ja lisää vauhtia. Tyttökin kiinnostuu kärrystä, kiipeää kyytiin ja odottaa, että Poika työntäisi vauhtia. Tämä on jo liikaa vaadittu, Poika kurtistaa naaman ja parahtaa itkuun.

Poika huristelee potkuautolla. Potkuauto on aivan rämä ja tähän mennessä Poika on aiemmilla kerroilla kaatunut sillä selälleen joka kerta. Poika kaasuttaa tuulikaappiin ja lentää kaaressa naamalleen. Kyyneliä tulee ainakin litra.

Torstai

Poika on tänään vuoden ja kaksi kuukautta. Pitkän tauon jälkeen on taas muskaripäivä. Odotamme vuoromme alkua ja Poika vipeltää innoissaan kärryn kanssa. Tyttö kipittää ovesta sisään ja kiipeää kärryihin kyytiin ulkovaatteet vielä päällä. Jospa tällä kertaa tulisi vauhtia? Poika parahtaa, hylkää kärryn ja suunnistaa kohti rämää potkuautoa, jolla eilen kaatui naamalleen. Taitaa olla päiväni murmelina… Ja kauhea parkuhan siitä syntyy kun vien auton piiloon. Nyyhkytys loppuu kun nostan Pojan pyörivään tuoliin, josta ylettää näpertämään tietokoneen näppäimistöä.

Muskari alkaa ja Poika vaikuttaa olevan pihalla kuin taikapossista löytyvä lumiukko. Puukapulat viskataan lattialle ja marakassit ei heilu vahingossakaan. Saippuakuplat sentään toimivat aina ja hetken pohdittuaan Poika pyydystääkin niitä niin innokkaasti, ettei malta loppuaikana istua enää paikoillaan, vaan luuhaa tutkimassa huoneen nurkkia itsekseen höpötellen.

Perjantai

Ehdimme olla avoimessa päiväkerhossa viisi minuuttia, kun Poika voittaa hajubingossa pääpotin. Pesun ja leivän mutustelun jälkeen jaksaa kaasutella autoilla pitkin liikennemattoa. Poliisiautosta irtoaa kovimmat pärinät.

Kirmattuaan muutaman kerran karkuun eteiseen, uskaltautuu Poika toiseen huoneeseen, jossa kaikki muut naperot touhuavat nätisti nukeilla leikkien. Keinuhevonen ja keinutuoli ovat ihan tylsiä, mutta sitten Pojan silmät hakeutuvat nukenvaunuihin, joissa Peppi Pitkätossu on päiväunilla. Ensin Poika työntää vaunuja nätisti, sitten vähän kovakouraisemmin ja lopulta rymistelee niin että huonekalut siirtyvät ja Pepin letit hulmuavat kyydissä. On pakko takavarikoida vaunut, ja Poika protestoi makaamalla lattialla kyynelehtimässä. Aika palata leikkimään autoilla.

Olipa taas veikeä viikko. Eikä saatu edes niitä matoja (kop kop).